Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 1. vsk, nro 11.
Terhi Paananen
Kirkkohallitus julkaisi huhtikuussa kirjan kirkollisiin toimituksiin kirjoitettuja uusia rukouksia. Jo useiden vuosien ajan papistolta on kuulunut kovaääninen valitusvirsi liittyen kirkollisten toimitusten kieleen. Kieli on koettu vanhentuneeksi, monimutkaiseksi, vaikeasti ymmärrettäväksi ja elämästä vieraantuneeksi. Kukaan ei kuitenkaan ole osannut heti kertoa, millaista olisi kieli, joka olisi kiinni elämän arjessa ja juhlassa, ja samalla yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää.
Työryhmän perustaminen
Kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla päätettiin ottaa vastaan haaste ja edes yrittää tuottaa rukouksia vastaamaan kentän huutoon. Kirkollisen tavan mukaisesti perustettiin työryhmä, johon etsittiin kielen, vuorovaikutuksen, rukouksen ja kirjoittamisen parissa ansioituneita kirkon ihmisiä. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Anna-Mari Kaskinen. Hän on tuottelias kirjailija ja runoilija, jonka nimi on tuttu ainakin virsikirjan käyttäjille. Hän on myös tehnyt pitkän uran kirkon ja seurakunnan luottamushenkilönä. Anna-Marin kynästä ovat myös monet Raamattukylän näytelmien käsikirjoitukset ja tämän vuoden Helsingin Via Crucisin käsikirjoitus. Pirjo Kantala toimi työryhmän aloittaessa Tuomasyhteisön pappina. Hän on koonnut ja kirjoittanut useita rukouskirjoja. Pertti Arola toimii kehitysvammatyön pappina arkkihiippakunnassa. Hänet tunnetaan selkokielen kehittäjänä. Timo Viitanen toimii Salon seurakunnassa pappina maahanmuuttajien parissa. Hän tunnistaa maahanmuuttajataustaisten vaikeuden saada selkoa rukousten joskus koukeroisestakin kielestä. Maria Talola toimi Ilmajoen seurakunnassa kasvatuksen kappalaisena. Työryhmään hän toi lasten ja lapsiperheiden näkökulmaa. Piispa Jari Jolkkonen liittyi työryhmään sen loppuvaiheen työskentelyn ajaksi. Anna-Kaisa Inkala ja Terhi Paananen olivat työryhmän asiantuntijajäseninä.
Pelottomasti työryhmä tarttui tehtävään, joka osoittautui suuremmaksi kuin aluksi luultiin.
Rukouksen kieleen liittyvät oivallukset
Työryhmä lähti luomaan rukouksia leikkien ja aluksi kaikille annettiin vapaus luoda villisti rukouksia, joita he itse kaipaisivat kirkollisiin toimituksiin. Näin syntynyt aineisto toimi rukousten pohjana, mutta villi sanallinen leikkiminen johti muokkauksiin, palautekierroksiin ja uusiin muokkauksiin useiden eri tahojen kanssa.
Ensimmäisten kirjoitusharjoitusten jälkeen työryhmä keskusteli työnsä laatukriteereistä. Huomattiin, että ei ole mielekästä toistaa sitä, mitä Kirkollisten toimitusten kirjan rukouksissa jo pyydetään. Ne ovat hyviä ja kauniita rukouksia. On tehtävä uusia rukouksia täydentämään niitä, jotka meillä jo on käytössä. Näiden uusien rukousten haluttiin olevan monipuolisia, puhuttelevia, kieleltään kauniita ja selkeitä, jopa selkokielisiä. Rukousten mielikuvien ja kielikuvien tulisi liittyä ihmisten arkiseen kokemusmaailmaan niin kuin uskokin liittyy. Samalla tavalla kirkolliset toimitukset liittyvät ihmisten arkeen, sen iloon, suruun, lapsen syntymään, läheisen kuolemaan.
Tärkeä havainto oli, että kirkolliseen toimitukseen osallistuva seurakuntalainen ei näe rukouksen kirjoitettua tekstiä vaan hän vain kuulee sen. Rukouksia työstettäessä tästä tuli koko kirjoitus- ja muokkaustyötä ohjaava periaate. Työryhmän kokouksissa luimme rukouksia ääneen ja kuuntelimme niitä suljetuin silmin. Ymmärrämmekö itsekään, mitä tässä sanotaan? Soljuuko kieli korvan kautta sisään ilman, että mieli takertuu johonkin häiritsevään yksityiskohtaan? Toivoimme, että näin syntyneet rukoukset voisivat koskettaa ihmisten sydäntä ja puhutella heidän ajatuksiaan.
Kirkollisten toimitusten teologiset haasteet
Työryhmän työskentely kesti lopulta lähes viisi vuotta. Väliin tuli koronapandemiakin ja jouduimme opettelemaan, miten yhteistä tekstiä kirjoitetaan verkkokokouksessa. Yhteinen kirjoittaminen paljasti, että epävarmuuden tai epämukavuuden tunne jonkin rukouksen kohdalla saattoikin olla yhteinen ja johtua siitä, että toimituksen teologinen sisältö on epäselvä tai epämääräinen. Piispainkokous kuuli tämän työryhmän huolen ja perusti työryhmän selvittämään kirkollisten toimitusten teologiaa. Selvitys on juuri tänä keväänä valmistunut ja julkaistu. Piispainkokous ehdottaa selvityksen pohjalta koko Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamista. Kirkolliskokous tulee käsittelemään piispojen esitystä toukokuun istunnossaan.
Rukouksia kirjoittaessa huomasimme usein päätyvämme ajatukseen, että Jumala on meidän kanssamme kaikissa elämämme tilanteissa. Kasteessa hän on niin luvannut. Tämä tuli myös lopulta kirjan nimeksi: Kaikissa vaiheissa Sinä kannat. Tämä kuulosti jo jykevältä teologialta, joka koskettaa niin surevaa kuin iloitsevaa. Nyt uudet rukoukset on paketoitu myös kirjaksi ja kirjan voi ostaa verkkokaupasta tai sen voi ladata omalle koneelle ilmaiseksi.
Terhi Paananen on teologian maisteri ja rovasti. Hän toimii Suomen ev.-lut. kirkon Kirkkohallituksessa jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijana.
Paananen, Terhi (toim.) (2024) Kaikissa vaiheissa Sinä kannat. Uusia rukouksia kirkollisiin toimituksiin. Helsinki: Kirkkohallitus. Saatavilla: https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4372/viewmode=infoview