Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 2. vsk, nro 2.
Leena Lampinen
Mitä on spiritualiteetti? Mitä on musiikki? Miten nämä kaksi laajaa käsitettä mahdollisesti liittyvät toisiinsa? Näiden teemojen äärelle pysähdytään viime vuonna ilmestyneessä George Corbettin ja Sarah Moermanin toimittamassa laajassa artikkelikokoelmassa Music and Spirituality. Theological Approaches, Empirical Methods, and Christian Worship. Käsitteiden moninaisuus herätti lukiessa monenlaista pohdintaa myös eri kielten näkökulmasta. Päädyin tässä tekstissä käyttämään spirituality -sanan suomennoksena termiä spiritualiteetti.
Kirjan taustalla on Britanniassa kesällä 2023 järjestetty musiikkia ja spiritualiteettiä käsitellyt workshop, johon oli kokoontunut tutkijoita useilta tieteenaloilta. Toimittajat toteavat, että käsillä olevassa kirjassa yhdistyvät ainakin kristillinen teologia, musiikki, musiikintutkimus, etnomusikologia, seurakuntamusiikin tutkimus (congregational music studies), psykologia ja neurotiede. Tämä monitieteellisyys tuntui itsestäni virkistävältä ja ajatuksia herättävältä – oli jollain tapaa ylitetty rajoja ja päästy yhteisten kiinnostuksen kohteiden äärelle.
Artikkelien kirjoittajille oli tarjottu lähtökohdaksi määritelmä, jonka mukaan spiritualiteetti tarkoittaa havaittavaa ihmiskokemuksen aluetta, joka ylittää materian (”perceived area of human experience beyond the material”, s. 8). Kirjoittajat saivat vapaasti hyödyntää tai haastaa tätä ja halutessaan määritellä käsitteen jollain muulla tavoin. Sinänsä kiinnostavaa on, että vastaavasti musiikille ei tällaista valmista lähtökohtaa annettu, ja määrittely jäi kirjoittajien vastuulle. Joissakin teksteissä tässä kohtaa hyödynnetään Christopher Smallin termiä ”musicking”, mutta useimmiten määrittelyä ei tehdä ollenkaan.
Kirja on jaettu otsikon mukaisesti kolmeen osaan (Theological Approaches, Empirical Methods, Christian worship), joista kukin sisältää kuusi artikkelia. Lisäksi alussa on toimittajien kirjoittama johdanto sekä säveltäjä James MacMillanin alkusanat ja päätöksenä professori, psykologi John Slobodan kirjoittamat loppusanat. Rakenne on kuitenkin suuntaa antava, ja eri teemat kulkevat usein ristiin eri osissa ja artikkeleissa. Kirjan aihepiireistä kiinnostuneen ja lisäluettavaa etsivän kannattaa vilkaista myös lopussa oleva kirjallisuusluettelo, josta löytyy monenlaista materiaalia.
Kuten kirjan toimittajat toteavat, tämän kirjan tutkimukset pohjautuvat pääasiassa kristillisen teologian näkökulmiin sekä länsimaisen kristillisyyden musiikkikäytäntöihin ja länsimaiseen klassiseen musiikkikäsitykseen. Mukana on kuitenkin myös pieniä välähdyksiä näiden ulkopuolelta.
Erityisen kiinnostaviksi koin itse kristillistä jumalanpalvelusta käsittelevän kirjan kolmannen osan ja siitä artikkelit, jotka keskittyvät jumalanpalvelukseen digitaalisessa ympäristössä (luvut 15 ja 16). Aihe on ollut esillä pandemia-ajoista lähtien, mutta keskustelu helposti hiipuu, kun on voitu palata takaisin ”normaaliin” jumalanpalveluselämään. Digitaalisuus on kuitenkin olennainen osa arkeamme, joten olisi tärkeää jatkuvasti pohtia, mitä se (voisi) tarkoittaa esimerkiksi jumalanpalvelusyhteisöjen näkökulmasta. Luvussa 16 tarkastellaankin hengellisen yhteisön rakentumista digitaalisessa ympäristössä netnografian ja digitaalisen ekklesiologian keinoin. Netnografialla tarkoitetaan tutkimusta, jossa verkkoyhteisöjä on lähestytty hyödyntäen etnografisen tutkimuksen periaatteita.
Kirja on moninäkökulmainen ja laaja paketti musiikin ja spiritualiteetin yhtymäkohdista, ja sitä voi hyödyntää oman kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan joko kokonaisuudessaan tai osittain.
MuT, kirkkomuusikko ja musiikkiterapeutti Leena Lampinen on Hymnologian ja liturgiikan seuran hallituksen jäsen ja Lähteiltä-verkkolehden toinen toimittaja vuonna 2025.
Corbett, George & Sarah Moerman (eds) (2024) Music and spirituality. Theological Approaches, Empirical Methods, and Christian Worship. OpenBook Publishers. https://doi.org/10.11647/OBP.0403