Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 1. vsk, nro 12.
Seppo Kirkinen
Kuukausiteema: Kirkkomuusikoiden koulutus tänään
Kirjoitettaessa liturgisen musiikin opiskelusta on syytä aluksi pohtia mitä liturgisella musiikilla tarkoitetaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että liturginen musiikki voidaan kirkkomusiikin opinnoissa ajatella joko laajasti tai suppeasti.
Laajasti ajateltuna kaikki musiikki mitä messuissa, jumalanpalveluksissa, rukoushetkissä ja kirkollisissa toimituksissa käytetään on liturgista musiikkia, koska sitä toteutetaan liturgisessa kontekstissa. Eri asia sitten on, minkälainen musiikki minäkin aikakautena mielletään sopivaksi kyseisissä liturgisissa yhteyksissä. Vielä 1970-luvulla yleisesti ajateltiin, että esimerkiksi Mendelssohnin Häämarssi ei ole sopivaa musiikkia vihkitoimitukseen sen näyttämömusiikkiluonteen vuoksi. Tänä päivänä kirkon toiminnassa musiikin kirjo eri genreineen on todella laaja ja moninainen. Kirkkomusiikin koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijalle työkaluja selviytyä tämän musiikillisen kirjon keskellä.
Suppeasti ajateltuna liturginen musiikki voidaan ajatella käsittävän vain messun, jumalanpalveluksen, rukoushetkien ja toimitusten sävelmistöjä ja niiden yhteydessä laulettua esimerkiksi gregoriaanista musiikkia tai muuta liturgiseen kontekstiin sävellettyä musiikkia sekä seurakunnan yhteistä virsilaulua.
Kirkkomusiikin koulutuksessa musiikin perusopintojen kolme tulipilaria ovat vanhastaan olleet, ja ovat edelleen, kuoronjohto, laulu ja urkujensoitto. Ilman näitä opintoja on vaikea kuvitella, että kirkkomuusikko pärjäisi työelämässä. Näihin kaikkiin kolmeen tukipilariopintoon sisältyy liturgisessa kontekstissa käytettävää musiikkia. On oikeastaan vaikea ajatella, mitkä kirkkomusiikin opintojen osa-alueet eivät palvelisi missään muodossa liturgisen musiikin oppimista, eikä niillä olisi ajateltavissa pienintäkään yhteyttä liturgiseen musiikkiin.
Musiikin kandidaatin kolmen vuoden opinnoissa paneudutaan saamaan kaikissa kolmessa tukipilariaineessa tekniset perustaidot mahdollisimman monipuoliseen muusikkouteen. Erityisiä liturgisen musiikin opintojaksoja kandidaatin opinnoissa ovat Kirkkomusiikin käytännöt 1 ensimmäisenä opiskeluvuonna ja Kirkkomusiikin käytännöt 2 toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen vuoden Kirkkomusiikin käytännöt 1 -opintojakson sisältöinä ovat mm. virsikirjan sävelmistö ja virsien säestäminen. Toisena vuonna Kirkkomusiikin käytännöt 2 -opintojaksossa paneudutaan mm. psalmilauluun ja sen johtamiseen. Liturgisen soiton opinnot jatkuvat läpi kandidaattiopintojen.
Kandidaattiopintojen kolmantena vuonna on opinnäyteseminaari, jossa opiskelija antaa näytteen musiikillisesta osaamisestaan messussa. Kandidaatin opinnäytteessä edellytetään näin jo varsin vahvaa liturgisen musiikin osaamista. Maisteriopintojen opinnäyte ei ole enää messuun sidonnainen. Siinä opiskelija voi valintansa mukaan hyödyntää maisterivaiheen opintojensa syventymiskohteen (kuoronjohto, laulu, urut, projekti tai tutkielma) opintojaan.
Mitä muutoksia varsinaisissa liturgisen musiikin opinnoissa lähivuosina on tapahtunut ja on tapahtumassa? Nykyinen, vielä tämän kevään voimassa oleva opintosuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2019. Siihen lisättiin edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna liturgisen soiton opetustuntimäärää kandidaattivaiheen opintoihin. Nyt valmiiksi saadussa Taideyliopiston ensimmäisessä yhteisessä opetussuunnitelmassa, joka otetaan käyttöön tulevana lukuvuonna 2024–2025, liturgisen soiton opetustuntimäärä supistettiin liki nykyistä edeltävän opetussuunnitelman tuntimäärään. Kirkkomusiikin käytännöt 2 -opintojakso supistuu nyt syksyllä käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa nykyisestä koko lukuvuoden kestävästä kurssista puolen vuoden kurssiksi.
Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan opiskelijan omaehtoista harjoittelua. Pelkkä oppitunneilla käyminen ei edistä oppimista, jos opiskelijalla ei ole aikaa panostaa omaehtoiseen harjoitteluun. Kirkkomusiikin aineryhmissä Helsingissä ja Kuopiossa toteutettiin pari vuotta sitten kirkkomusiikin opiskelijoiden kuormittuvuustutkimus. Tutkimuksen tuloksen mukaan kirkkomusiikin opintojen kuormittavuus on erityisesti kandidaattivaiheessa korkealla. Opintojen kuormittavuutta on pyritty madaltamaan nyt syksyllä käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa erityisesti kandidaattivaiheen opinnoissa. Aika näyttää onko tällä vaikutusta suuntaan tai toiseen opiskelijoiden liturgisen musiikin oppimistuloksissa. Paljon riippuu opiskelijan liturgisen musiikin taitojen lähtötasosta hänen aloittaesaan opinnot. Jos opiskelijalle liturginen musiikki – esimerkiksi messusävelmäsarjat, rukoushetkien sävelmistöt ja virsikirjan sävelmistö – ovat edes jonkin verran tuttuja ennen opintojen alkamista, hyvien oppimistulosten aikaansaaminen on helpompaa. Vuosittain 5,5-vuotiseen koulutukseen valittavien opiskelijoiden liturgisen musiikin tuntemus on ollut varsin heterogeeninen. Suoraan maisterivaiheeseen haettaessa liturginen musiikki on yhtenä osakokeena, jossa “hakijan tulee osoittaa, että hänellä on kirkkomusiikin kandidaatin tutkintoa vastaavat taidot urkujensoitossa, urkuimprovisoinnissa ja liturgisessa laulussa.”
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutuksessa liturginen musiikki sen eri muodoissaan on opintojen keskiössä. Uuden ensi syksynä käyttöön otettavan opetussuunnitelman kandidaatin opinnäytteen osaamistavoitteessa tämä ilmaistaan seuraavasti:
Opintojakson suorittanut opiskelija
- on omaksunut kirkkomusiikin ydintaidot ja -tiedot
- osaa soveltaa taitojaan ja tietojaan käytännöllisessä kirkkomusiikin kontekstissa.
Tämä käytännöllinen kirkkomusiikin konteksti kandidaatin opinnäytteessä on messu. Voisiko liturgisen musiikin asemaa kirkkomusiikin opinnoissa ilmaista tuota selkeämmin?
Dir. cant. & mus. Seppo Kirkinen on musiikin maisteri, joka työskentelee kirkkomusiikin lehtorina ja ainejohtajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä.