Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 1. vsk, nro 6.
Teija Tuukkanen
Kuukausiteema: Achtliederbuch
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin. Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli menestys: sitä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa, ja niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin ”virsikirja”, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä.
Tätä merkkivuotta juhlistaakseen ja luterilaisen kirkon musiikkitraditiota päivittääkseen Luterilainen maailmanliitto (LML) julkistaa uuden laulukirjan nimeltään Of Pilgrimage, Freedom and Belonging – A Global Achtliederbuch. Kirjan tarkoituksena on tuoda esiin maailmanlaajuisesta perspektiivistä luterilaisen kirkkoyhteisön toiveet ja visiot, ja toisaalta myös tämän päivän luterilaisen jumalanpalveluselämän ja musiikin moninaiset ilmenemismuodot ja käytännöt. Kirja on kokoomateos, jossa LML:n seitsemän eri alueen musiikin ja jumalanpalvelusten kulttuuriset ominaispiirteet voivat uudella tavalla olla yhdistämässä meitä toinen toisiimme.
Monet seurakunnat ympäri luterilaista maailmanyhteisöä pohtivat tällä hetkellä kysymystä siitä, kuinka – jos lainkaan – tulevat sukupolvet viettävät luterilaisen tradition mukaista jumalanpalvelusta. Tämän seurauksena monissa kirkoissa on aloitettu nykyisten jumalanpalvelusten uudistusprosessi, johon usein liittyy myös virsikirjan sisältöuudistus. Nyt julkaistava kirja oheismateriaaleineen rakentuu näiden uudistusprosessien pohjalta ja sen sisällöllisenä lähtökohtana on pyhiinvaellus henkilökohtaista uskoa kohti.
Tämä pyhiinvaellus rakentuu kirjassa kolmen teeman ympärille: pilgrimage (pyhiinvaellus) – freedom (vapaus) – belonging (kuuluminen). Kirja koostuu kolmesta osiosta, joista ensimmäinen on varsinainen ”virsikirja” ja kaksi muuta ovat sitä täydentäviä, muuta materiaalia sisältäviä. Kirjassa on laulujen lisäksi erilaisia liturgisia osia ja kokonaisuuksia sekä muuta kirjan syntyyn liittyvää materiaalia ja hakemistoja. Kustakin mukana olevasta maasta on laulukirjaosioon mahtunut keskimäärin viisi virttä.
Kirjan käytännön toteutus
Hanketta valmisteltiin Luterilaisessa maailmanliitossa ja vuonna 2022 hankkeen käytännön toteutuksen vastuu annettiin Leipzigin yliopiston teologiselle tiedekunnalle, josta hankkeen vetäjäksi tuli jazzmuusikko ja liturgiikan lehtori Uwe Steinmetz. Steinmetz on ollut mukana LML:n yleiskokouksen liturgiaryhmässä ja hänellä on sen myötä kontakteja luterilaisiin kirkkoihin ympäri maailman. Kirjaa tekemään koottiin jokaiselta Luterilaisen maailmanliiton alueelta työryhmät, joihin pyydettiin sekä teologeja että muusikoita kustakin LML:n reilusta 80 jäsenmaasta. Pohjoismaat muodostivat oman työryhmänsä, ja Suomesta työryhmään pyydettiin Kannelmäen seurakunnan kanttori, musiikin tohtori Sirkku Rintamäki ja minut. Muut ryhmän jäsenet olivat muusikko, lauluntekijä Janne Mark Tanskasta, kanttori, säveltäjä Karin Runow Ruotsista, teologi, muusikko Karl Petter Opsahl Norjasta sekä kanttori Kristján Hrannar Pálsson Islannista. Kuriositeettina mainittakoon, että myös Sakari Löytty on ollut mukana tekemässä kirjaa, mutta eteläisen Afrikan työryhmässä.
Työryhmien tehtävänä oli löytää kustakin maasta viisi virttä tai laulua, jotka sopivat kirjan teemaan ja jotka ovat seurakunnissa laajalti käytössä. Laulujen tuli olla tehty kyseisessä maassa ja lisäksi ne saivat olla korkeintaan 50 vuotta vanhoja, toisin sanoen tehty aikaisintaan 1970-luvulla. Teksteistä oli hyvä olla myös käännöksiä muilla kielillä. Lisäksi kirjaan haettiin psalmiparafraaseja, Lutherin virsistä tehtyjä uusia virsiä ja uudelleensanoituksia, sävellyksiä ja sovituksia sekä uudenlaista messumusiikkia ja liturgisia osia. Materiaalia haettiin myös yleisellä kutsulla; kuka vain sai lähettää hankkeeseen omia ehdotuksiaan kirjaan sopivista virsistä ja lauluista. Tämä yleinen lauluhaku ei kuitenkaan ollut kovin menestyksekäs ja ainakaan kirjan pohjoismaiseen osioon ei tullut valituksi yhtään sitä kautta tullutta laulua.
Suomen osuus kirjassa
Koostimme Sirkun kanssa kirjan suomalaista sisältöä kahdella tavalla. Yritimme saada erityisesti kanttorien kesken leviämään tietoa siitä, että kirjaan voi (reunaehdot huomioon ottaen) ehdottaa virsiä, mutta juuri joulun 2022 tienoille ajoittuen menestys ei ollut kummoinen ja informaatio asiasta ei saavuttanut kovin laajaa joukkoa. Kokosin Kirkkohallituksen alla toimivasta Jumalanpalveluselämän neuvottelukunnasta pienen työryhmän, joka teki sopivista virsistä ja lauluista ehdotuksen, jonka sitten veimme eteenpäin pohjoismaiseen työryhmään. Pohjoismaisessa työryhmässä valitsimme kaikki omaan osioomme tulevat laulut – hyvään pohjoismaiseen tapaan – demokraattisesti yhdessä.
Saimme hankkeen myötä neljään suomalaiseen virteen uusia käännöksiä eri kielille, toivottavasti niistä on konkreettista hyötyä myös tänne Suomeen seurakuntien käyttöön esimerkiksi monikulttuurisia jumalanpalveluksia ajatellen. Kirjan suomalaisiksi virsiksi valikoituivat:
- 517 Herra, kädelläsi (suomeksi ja englanniksi)
- 902a ja 902b Jumalamme, suuruuttasi (suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)
- 912 Minun sydämeni on levollinen (suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaks)i
- 945 Kutsut minut maailmaan (suomeksi ja englanniksi)
- 959 Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa (suomeksi ja englanniksi)
Lisäksi mukaan tulee Sirkku Rintamäen ”villivirsi” Anna meille rauha sekä Sheldon Yliojan sävellys Lutherin tekstiin Rouva musiikki puhuu.
Kirja julkaistaan kuluvan kevään aikana, ja kesäkuun lopulla järjestetään Wittenbergissä Achtliederbuch 500 vuotta-seminaari ja festivaali, jossa uusi laulukirja otetaan virallisesti käyttöön. Hankkeen verkkosivuilta löytyy runsaasti varsin perinpohjaista tietoa kirjan taustoista ja teemoista.
Teija Tuukkanen on musiikin maisteri ja kanttori, joka toimii musiikin asiantuntijana Kirkkohallituksessa.