30-vuotisjuhlavuottaan viettävän Hymnologian ja liturgiikan seuran maanantaina 23. päivänä helmikuuta 2026 pidetty vuosikokous valitsi hallituksen esityksestä kunniajäseniksi seuran entiset puheenjohtajat.
Hannu Vapaavuori
Teologian tohtori Hannu Vapaavuori on Helsingin Haagan seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra, joka toimi uransa aikana pitkään myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan keskuksen musiikkisihteerinä. Vapaavuori oli mukana perustamassa Hymnologian ja liturgiikan seuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1996–2002. Hänen puheenjohtajakaudellaan julkaistiin kolme ensimmäistä Hymnos-vuosikirjaa, joista ensimmäisen hän myös toimitti itse. Vapaavuoren vuonna 1997 Helsingin yliopistossa julkaistu väitöskirja käsittelee jumalanpalveluksen virsilaulua ja -sävelmistöä koskevaa keskustelua 1800-luvun jälkipuoliskon Suomessa. Lisäksi hän on kirjoittanut useita artikkeleita virsilaulusta, virsikirjoista ja messusävelmistöistä sekä laatinut selvityksen musiikkikasvatukseen painottuvasta kanttorintutkinnosta.
Reijo Pajamo
Filosofian tohtori Reijo Pajamo on Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professori emeritus ja musiikkitieteen dosentti Jyväskylän yliopistossa. Vuonna 1976 Helsingin yliopistossa ilmestyneessä väitöskirjassaan hän perehtyi Suomen koulujen laulunopetukseen vuosina 1843–1881. Pajamo oli mukana perustamassa Hymnologian ja liturgiikan seuraa ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 2002–2008. Hän toimittanut kolme seuran julkaisemaa Hymnos-vuosikirjaa ja kirjoittanut omia tekstejä peräti seitsemään niistä. Myös työssään Sibelius-Akatemiassa Pajamo oli aktiivinen tiedekirjallisuuden tuottaja toimittamalla artikkelikokoelmia ja kirjoittamalla kirjoja. Vielä eläkeläisenä hän on ollut poikkeuksellisen aktiivinen kirjoittaja, julkaisija ja esitelmöitsijä, joka on palkittu useilla ansiomerkeillä ja palkinnoilla.
Jaakko Rusama
Dosentti Jaakko Rusama suoritti Doctor of Philosophy -tutkinnon vuonna 1985 Cambridgen yliopistossa Englannissa. Väitöskirjan otsikkona oli Unity and Compassion. Rusama on tehnyt monipuolisen uran kirkollisissa ja akateemisissa tehtävissä toimien mm. Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerinä, Helsingin yliopiston ekumeniikan yliopistonlehtorina ja professorina sekä Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologina ja johtajana. Hän on kansainvälisesti arvostettu ja laajasti verkostoitunut tutkija, joka on ollut mukana mm. Anglican-Lutheran Societyssa, Societas Oecumenicassa, Kirkkojen maailmanneuvoston keskustoimikunnassa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa. Hymnologian ja liturgiikan seuran puheenjohtajana Rusama toimi vuosina 2008–2013 ja on toimittanut kaksi Hymnos-vuosikirjaa osana laajaa julkaisuluetteloaan.
Anna Maria Böckerman
Filosofian tohtori, musiikin lisensiaatti ja teologian maisteri Anna Maria Böckerman työskentelee kanttorina Johannes församlingissa Helsingissä. Hänen vuonna 2005 Åbo Akademissa julkaisemansa väitöskirjan aiheena oli uusasiallisuus kirkkomusiikissa ja jumalanpalveluselämässä Porvoon hiippakunnassa vuosina 1923–1943. Tutkimustyössään Böckerman on keskittynyt juuri ruotsinkieliseen kirkkomusiikkiin ja jumalanpalveluselämään Suomessa. Hymnologian ja liturgiikan seuran puheenjohtajakaudellaan vuosina 2013–2018 Böckerman oli erityisen aktiivinen pohjoismaisissa yhteistyöverkostoissa Leitourgiassa ja Nordhymnissa toimien myös jälkimmäisen puheenjohtajana. Hän on myös toimittanut yhden Hymnos-vuosikirjan, jonka artikkelit perustuvat vuosina 2015–2017 otsikolla Pyhyys järjestettyihin kolmeen ekumeeniseen ja poikkitieteelliseen symposiumiin, joiden järjestelyissä Böckermanilla oli keskeinen rooli.
Jorma Hannikainen
Tehtyään uraa seurakuntakanttorina sekä arvostettuna kuoronjohtajana ja säveltäjänä Jorma Hannikainen valmistui vuonna 2006 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtoriksi. Hän esitteli väitöskirjassaan kansankielisen tekstin ja sävelmän suhdetta Michael Bartholdi Gunnæruksen suomenkielisessä Officia Missae -introituskokoelmassa vuodelta 1605. Tämän lisäksi Hannikainen on julkaissut useita artikkeleita ja nuottikokoelmia erityisesti kansankielisistä gregoriaanisista sävelmistä reformaation jälkeisen ajan Suomessa. Eläköidyttyään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin yliopistonlehtorin virasta Hannikainen on jatkanut tutkimustyötään Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Traditio ja muuntelu. Keskiajan liturginen laulu Turun hiippakunnassa”. Hymnologian ja liturgian seuran puheenjohtajana Hannikainen toimi vuosina 2018–2022.